Oulun Suomi-Kreikka yhdistys
Kreikka sydämessämme - Η Ελλάδα στην καρδιά μας
Historian käännekohtia
Kreikan kansannousun päivä 25.3.
Vuonna 1453 Osmanien valtakunta kukisti Bysantin valtakunnan ja Kreikka joutui turkkilaisvallan alle. Tätä kesti lähes 400 vuoden ajan. Lopulta ajatus itsenäisyydestä alkoi elää. Vuonna 1814 perustettiin Odessassa Ystävien Seura (Filikí Etería), jonka päämääränä oli Kreikan itsenäisyys ottomaanien vallasta. Seuran kuuluisimpiin jäseniin kuuluivat muun muassa sen johtaja Aléxandros Ypsilántis ja kenraali Theódoros Kolokotrónis.
Kolokotronis
Ypsilantis
Vapaussodassa ei ollut vain yhtä rintamaa, vaan taisteluita käytiin usealla rintamalla helmikuusta 1821 aina vuoteen 1829 asti. Ensimmäisessä taistelussa Ystävien Seuran johtaja Ypsilántis joukkoineen ylitti osmanien vallassa olevaan Moldovan Prutjoen. Vaikka heidät kukistettiin, vallankumousaate oli levinnyt eri puolille Kreikkaa, muun muassa Peloponnesokselle sekä usealle saarelle. Syyskuussa 1821 Kolokotrónis ja hänen joukkonsa saivat vallattua Tripolin, joka oli tärkeä osmanien hallintokaupunki Peloponnesoksella. Kreikkalaisten onnistui pitää Peloponnesosta hallussaan usean vuoden ajan ja torjua kolme osmanien valloitusyritystä.
The_sortie_of_Messologhi_by_Theodore_Vryzakis
Yllä: Theódoros Vryzákis - Poistuminen Mesolongista (1853)
Vapaussotaa kesti siis kahdeksan vuotta. Sisäiset ristiriidat tuottivat välillä suuria vaikeuksia, mutta kaikesta huolimatta kreikkalaiset taistelivat urheasti suurilukuista vihollista vastaan. Tukea saatiin myös muualta, muun muassa Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Venäjältä. Nämä kolme maata tuhosivat Turkin merivoimat Navarinon lahdella vuonna 1827. Lopulta Turkin sulttaani Mahmud lopetti taistelut ja tunnusti Kreikan itsenäiseksi vuonna 1829. Kreikan itsenäisyys tunnustettiin 3.2.1830, jolloin tunnustajina olivat Iso-Britannia, Venäjä ja Ranska.
Vapaussodan muistopäiväksi valittiin 25. maaliskuuta. Samana päivänä ortodoksinen kirkko juhlii Marian ilmestyspäivää.
.jpg/picture-200?_=1868d5c1e42)
Theodoros_Vryzakis,_Grateful_Hellas_(1858)
Yllä: Theódoros Vryzákis - Kiitollinen Kreikka (1858)
Maalauksessa Kreikka esitetään naisena, jonka ympärille vapaussodan sankarit ovat kokoontuneet.
Juhlallisuudet
Kuten 28. lokakuuta vietettävää Óhi-päivää, myös maaliskuun kansallispäivää juhlistetaan sotilas- ja oppilasparaatein sekä seremonioin. Päivä on kansallinen vapaapäivä ja tavallisesti sitä vietetään kokoontumalla yhteen perheen ja ystävien kesken. Koska kansallispäivän osuu paaston ajalle, juhlaruokana syödään kummeliturskaa (kreik. bakaliáros).
Vuonna 2021 vietettiin kansannousun juhlavuotta, kun vapaussodan alkamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta.
Lisää tietoa löydät kreikaksi esimerkiksi täältä.
Täältä saat tarkempaa tietoa vapaussodan 20 tärkeästä vaiheesta (englanniksi).
Ei-päivä 28.10.
IMG_3560
28. lokakuuta vuonna 1940 Kreikan diktaattori Ioánnis Metaxás (kreik. Ιωάννης Μεταξάς, 1871-1941) sai käsiinsä Italian ultimaatumin eli uhkavaatimuksen: Jos Kreikka ei antaisi Italialle lupaa tulla maahan ja ottaa haltuunsa sille strategisia alueita, Italia julistaisi sodan Kreikalle.
Metaxás kieltäytyi luovuttamasta Kreikkaa italialaisten sotavoimien käyttöön. Sen seurauksena Italia julisti sodan Kreikalla ja hyökkäsi maahan Albanian rajan yli. Vaikka Kreikka oli pyrkinyt pysymään erossa toisesta maailmansodasta, se oli nyt osallisena siinä.
Ensimmäisen kerran marraskuun 28. päivän tapahtumia muisteltiin jo seuraavana vuonna, jolloin Ateenan yliopiston keskusaulassa pidetään puheita sinne kokoontuneille opiskelijoille. Vuodesta 1942 lähtien 28. lokakuuta on juhlittu julkisesti óhi-päivän nimellä. Päivän tekee erikoiseksi muun muassa se, että siinä missä muut maat juhlivat sodan loppumista, Kreikassa juhlitaan sodan alkamispäivää. Tarinan mukaan Metaxás olisi uhkavaatimustaan lukiessa todennut lyhyesti "Òhi (ei)". Todellisuudessa hänen on kerrottu todenneen "Olkoon siis sota!". Òhi-sanasta tuli kansan lyhyt ja ytimekäs vastalause Italialle. Kreikkalaisille 28 lokakuuta on päivä, joka edustaa rohkeutta, sankaruutta ja solidaarisuutta. Sitä ettei anneta periksi, vaan pidetään yhdessä omia puolia suurenkin vastuksen edessä.
28. marraskuuta on kansallinen juhlapäivä niin Kreikassa kuin Kyproksella. Ei-päivän juhlintaan kuuluvat sotilas- ja oppilasparaatit sekä liehuvat Kreikan liput niin julkisissa rakennuksissa kuin kadulla. Valitettavasti koronaepidemian vuoksi kaikki vuoden 2020 paraatit peruttiin. Vaikka yleisiä juhlallisuuksia ei järjestettykään, se tuskin vei merkitystä siitä, minkä vuoksi marraskuun 28. päivää juhlitaan tällöin jo 80. kertaa.
Tästä voit katsoa videon siitä kuinka óhi-päivää juhlittiin vuonna 2019.
Täältä löytyy kreikankielinen video toisen maailmansodan tapahtumista Kreikassa.
Ateenan teknillisen korkeakoulun kansannousu
Kreikan sotilasjuntan vallankaappaus 21.4.1967 ja sen seuraukset
Keskustapoliitikko Geοrgios Papandreou oli valittu Kreikan pääministeriksi vuonna 1964. Pääministeri Papandréou ja kuningas Konstantin II joutuivat vakaviin erimielisyyksiin, jotka johtivat hallitukseen eroon vuonna 1965. Samaan aikaan Kreikan yllä leijui uhka sodasta Turkin kanssa. Tämän sekä vasemmiston ja Papandreoun suosion kasvun vuoksi oikeistolaiset everstit kaappasivat Kreikassa vallan 21. huhtikuuta 1967. Heidän mukaansa teon tarkoituksena oli estää vasemmiston seuraavalle päivälle suunnittelema vallankaappaus. Juntan keskushenkilöinä olivat kolme everstiä: Giorgios Papadopoulos, Nikolaos Makarezos ja Stylianos Pattakos.
Juntta saneli kansalle tiukat säännöt. Maahan julistettiin täydellinen sensuuri ja kaikki yli kolmea henkeä suuremmat julkiset kokoontumiset kiellettiin. 24. huhtikuuta poliittiset puolueet kiellettiin ja 5 000 kommunistia pidätettiin, samoin entinen pääministeri sekä hänen poikansa Andreas Papandreou. Ateenan keskustassa vallitsi iltaisin ulkonaliikkumiskielto ja tankit vartioivat kadulla poliittisesti tärkeiden rakennusten lähettyvillä.
Juntan ajan elämä oli vaikeaa. Jos jonkun epäiltiin juonivan maata tai siis sen johtoa vastaan, hänet saatettiin ilman näkyvää syytä ottaa kuulusteluun. Varsinkin kommunistit tai siitä epäillyt olivat juntalle suuri vaara. Juntan ajan kuulusteluissa keinot olivat raakoja ja kidutus oli yksi kuulustelumenetelmistä. Tällä haluttiin osoittaa kansalle, mihin sääntöjen noudattamatta jättäminen johtaa.
Kun vielä ennen juntan aikakautta Kreikka oli monarkia, vuonna 1973 pidetyn, kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vilpillisen, kansanäänestyksen jälkeen pääministeri Papadopoulos julisti Kreikan tasavallaksi. Maanpaossa elävä kuningas Konstantin II menetti valtaistuimensa ja Papadopoulos julisti itsensä, ilman vaaleja, Kreikan presidentiksi.
Ateenan teknillisen korkeakoulun kansannousu
Juntan aikana moni taho kuitenkin kapinoi raakaa hallintoa vastaan ja halusi palauttaa demokratian maahan. Vuonna 1973 marraskuun puolivälissä 5 000 työläistä ja opiskelijaa osallistui Ateenassa juntanvastaisiin mielenosoituksiin. Ne huipentuivat 17. marraskuuta Ateenan tekniselle korkeakoululle. Opiskelijat olivat linnoittautuneet sisälle rakennukseen, josta he mm. lähettivät radiolähetyksiä kannustaen kreikkalaisia nousemaan junttaa vastaan.
81
Maan johto totesi kansannousun niin vaaralliseksi, että se määräsi Ateenaan piiritystilan ja komensi armeijan tankkeineen koululle aamuyöllä 17. marraskuuta. Radiolähetyksessä voi kuulla, kuinka opiskelijat pyytävät sotilaita olemaan nostamatta aseita heitä vastaan, olivathan he aseettomia ja samaa kansaa. He myös pyysivät sotilaita liittymään heihin taistelussa diktatuuria vastaan.
Noin kolmen aikaan yöllä tankki ajoi läpi korkeakoulun porteista. Syntyi paniikki ihmisten yrittäessä juosta karkuun tai piiloutua. Ei ole olemassa selvää tietoa siitä, kuinka moni ihminen menetti henkensä korkeakoululla sinä yönä. Virallisten tietojen mukaan korkeakoululla ei tapettu ketään, mutta 24 ihmistä kuoli korkeakoulun ulkopuolella ja useat loukkaantuivat yhteenotoissa. Muiden lähteiden mukaan kuolleita olisi ollut paljon enemmän.
Väkivaltaiset tapahtumat Teknillisellä korkeakoululla muuttivat Papadopouloksen kannattajien, muun muassa Yhdysvaltojen, suhtautumista sotilasjunttaa kohtaan. Kyproksen kriisin epäonnistunut hoito oli ratkaiseva asia, joka johti juntan kaatumiseen vuonna 1974. Sotilasjuntan aikaa kesti siis seitsemän vuotta, vuodesta 1967 vuoteen 1974.
Muisto elää
Joka vuosi 17. marraskuuta Kreikassa vietetään Ateenan teknillisen korkeakoulun tragedian muistopäivää. Vuoden 1973 kansannousun tunnuslause ”Psomi, pedia, elefteria!” (”Leipä, koulutus, vapaus!”) on tuttu vauvasta vaariin. Samana päivänä Ateenan keskustassa järjestetään mielenosoitus, jossa mm. kommunistisen puolueen kannattajat marssivat iskulauseitaan huutaen tekniseltä korkeakoululta Syntagma-aukion kautta Amerikan suurlähetystön edustalle.
IMG_3623
Teknillisen korkeakoulun pihalla on edelleen näkyvillä vanha portti, jonka läpi tankki ajoi. Vasemmalla näkyvä Agamemnon Markisin luoma patsas on asetettu portin viereen teknillisen korkeakoulun kansannousussa kuolleiden muistoksi.
Teknillisien korkeakoulun tapahtumien vuoksi tehtiin päätös, jonka mukaan poliisi, armeijasta puhumattakaan, ei vieläkään saa astua jalallaan minkään kreikkalaisen korkeakoulun alueelle. Viime aikoina Kreikassa on keskusteltu lain kumoamisesta yleisen turvallisuuden nimessä, mutta virallista päätöstä ei ole vielä saatu aikaan.
ERT:n julkaisema kreikankielinen dokumentti Teknillisen korkeakoulun tapahtumista silminnäkijöiden kertomana.
