Oulun Suomi-Kreikka yhdistys
 Kreikka sydämessämme - Η Ελλάδα στην καρδιά μας 

Matkoja kieleen ja kulttuuriin 

Kreikan ääni (Η φωνή της Ελλάδας), äänessä myös yhdistyksemme kunniajäsen ja aiempi kreikan opettajamme Dimitris Mizaras.

Leenan ajatuksia kreikan opiskelusta

Voiko tätä kieltä koskaan oppia ... kun sillä on omat aak­ko­set­kin? Kysymys tehdään usein minulle kreikan kielen opiskelun al­ku­vai­hees­sa. Kalenteri näytti vuotta 2000, kun syys­kuus­sa al­ka­neel­le al­keis­kurs­sil­le­ni saapui Leena Kajander. Nyt vähän yli seitsemän vuoden ja yli kol­men­sa­dan op­pi­tun­nin jälkeen voin ylpeänä esitellä ystäväni Leenan esi­merk­ki­nä myön­tä­väs­tä vas­tauk­ses­ta.

"Haaveeni kreikan kielen opiskelusta oli kytenyt pitkään. Sen toteuttaminen alkoi heti, kun löysin siihen aikaa", sanoo Leena, jonka kiinnostus antiikkiin oli herännyt jo kouluvuosina latinaa opiskellessa. Sitten tuli matkustelu, josta hän toteaa: "En ollut saanut irti niin paljon asioista kuin olisin halunnut, joten ajattelin kielen opiskelun avaavan uusia maailmoja Kreikassa".

Näin sitten todellisuudessa tapahtuikin. Kieli avasi uusia ulottuvuuksia Kreikan kulttuuriin, kuten musiikin ja kirjallisuuden. "Periksi ei kannata antaa missään vaiheessa, vaikka eteen astuvat kielen vaikeudet", painottaa Leena.

Opiskelussa häntä auttoi kiinnostus kieliin. Pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi Leena hallitsee hyvin saksaa ja venäjää. Suuri merkitys on varmasti myös sillä, että hän on koulutukseltaan äidinkielen opettaja. Kielen merkitys on hänen mielestä A ja O. "Ilman kieltä en olisi päässyt näin syvälle asioihin", hän korostaa.

Kielen ahkera opiskelu puolestaan on rikastuttanut Leenan matkoja. Enää normaalit turistimatkat eivät tyydytä häntä. Kun maan tuntemus on kasvanut, matkan voi suunnitella kiinnostuksen kohteiden mukaan. Vuonna 2004 oli pakko käydä Ateenassa. Seuraavana vuonna Leena kiersi Kykladien saaristoa. Viime kesänä puoleensa vetivät muiden muassa Meteoran luostarit, kahlailu muinaisessa Manalan virrassa ja Ali Pashan linnoitus.

Samanaikaisesti matkoista on tullut pitempiä. Viime kesänä kolme viikkoa riensi miltei huomaamatta. Kaikki onnekkaat ystävät, joita Leena on kutsunut maistamaan herkkujaan, voivat epäröimättä todeta, että Kreikan keittiön vaikutus on myös rikastuttanut hänen muutenkin upeaa ruuanlaittotaitoa. Omaa roolia ovat näytelleet myös meidän ydinporukan kesätapaamiset joko "kesäyliopiston" tai vain piknikkien ja lauluiltojen merkeissä. Yhdistyksen elojuhlat ja pikkujoulut ovat pitäneet palikat koossa Kreikka-palapelissä.

Yksi ulottuvuus kielen opettelemisessa on ollut kreikkalaisten elementtien sisällyttäminen Leenan kä­si­työ­har­ras­tuk­seen. Pitkään miniatyyrintekoa harrastanut ryhmä päätti vaihtaa suuntaa ja siirtyä nukkekodeista katselulaatikkojen tekoon. Kun vielä aihekin oli vapaa, Leenalla Kreikka-teema pääsi tässäkin valtamaan tilaa. Niin yhdistyksemme jäsenet ja ystävät kuin laaja yleisökin on saanut ihailla näitä töitä, kun ne ovat olleet eri paikoissa näytteillä. Pitsejä ompeleva mummo kaivopihassa, leipiä paistava mummo sitruunapuun vieressä, buzukia soittava ja tavlia (backgammon) pelaavat ukot ovat liikuttavia töitä. Mummot ovat keskeisessä asemassa Leenan töissä.

Leena suhtautuu tähänkin asiaan rennosti mutta vakavasti. Hän menee pintaa syvemmälle ja tutkii asioita perin pohjin ennen kuin ryhtyy toteuttamaan niitä. Jokainen esine uunilapiosta buzukiin ja kaivosta tiskihyllystöön on tutkittu pieniä yksityiskohtia myöten. Mitat ovat tarkkoja, ja toteutus kokonaisuudessaan oikean näköistä. Muistakaa katsoa Leenan mummoja silmiin. Mummot saattavat puhua teillekin.

Yksityiskohtien tutkiminen on kovaa ja työlästä hommaa. Leena on selaillut kirjoja ja surfannut internetissä yökausia, ennen kuin tyydyttävä vastaus on löytynyt häntä vaivaaviin kysymyksiin. Kirjojen parissa työskennellyt opettaja valitsi käsityön ikään kuin "henkireikänä" ja vastapainona kirjoihin. Nyt hän toteaa itsekin, ettei kirjoista pääse koskaan eroon, ei edes silloin kun tekee käsillään jotakin. Nämä kaksi asiaa menevät limittäin. Kreikan kieli auttaa Leenaa tietoa hakiessa, mikä vuorostaan kehittää hänen kielentaitoa.

Matkustaminenkin on nyt entistä antoisampaa. "Nyt Kreikassa katselen eri silmin esim. ikkunoita, pihoja tai katukivetyksiä". Olisiko seuraavaksi tulossa katselulaatikoita katumaisemista? Kysymykseen Leena vastaa haastattelun lopussa hymyillen: "Saapas nähdä, aiheeni ovat kuin kielen opiskelukin - ne eivät lopu koskaan", ja tarkistaa samalla treffiemme aikaa ensi keskiviikon kurssille, ja… eiku näkemisiin sitten taas!

Dimitris Mizaras (haastattelu on tehty vuonna 2008)


Matkalla Pe­lo­pon­neok­sen nie­mi­maal­la

Messenia (kreik. Μεσσηνία, Messinía) eli Messenian alueyksikkö on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Peloponnesoksen alueella ja sen hallin-nollinen keskus on Kalamáta. Alue sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan lounaisosassa.

Tasankomainen alue on ollut historiallisesti yksi ravinteikkaimmista Kreikassa. Siellä kasvatetaan appelsiineja, sitruunoita, manteleita, viikunoita, viinirypäleitä ja oliiveja. Alueella on vanhoja kaupunkeja ja linnoja. Matkailijalle alue tarjoaa paljon; siellä on järviä, sokkeloista maastoa, rotkoja ja majesteettisia vesiputouksia taianomaisissa merellisissä maisemissa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Messinansalmeen liitetään merihirviöt Skylla ja Kharybdis.

Lue lisää kreikaksi - Eλληνικά!

Ja kun olet täällä, niin viereisellä niemimaalla ja aivan naapurimaakunnassa - Lakoniassa - sijaitsee karu Máni. Niemimaan asukkaat, mánilaiset (kreik. μανιάτες), katsovat itsensä polveutuvan suoraan spartalaisista. Mánin pääkaupunki on Areópoli. Diróksen tippukiviluolat sijaitsevat 11 kilometrin päässä Areópolista etelään.