Theódoros Vryzákis - Poistuminen Mesolongista (1853)

Kreikan kan­san­nousun päivä

25. mar­ras­kuu­ta kreik­ka­lai­set juh­lis­ta­vat Kreikan va­paus­so­taa ja Kreikan va­pau­tu­mis­ta Osmanien val­ta­kun­nas­ta.

Vuonna 1453 Osmanien valtakunta kukisti Bysantin valtakunnan ja Kreikka joutui turkkilaisvallan alle. Tätä kesti lähes 400 vuoden ajan. Lopulta ajatus itsenäisyydestä alkoi elää. Vuonna 1814 perustettiin Odessassa Ystävien Seura (Filikí Etería), jonka päämääränä oli Kreikan itsenäisyys ottomaanien vallasta. Seuran kuuluisimpiin jäseniin kuuluivat muun muassa sen johtaja Aléxandros Ypsilántis ja kenraali Theódoros Kolokotrónis.

1656942495708_Kolokotronis-me.png
1656942776309_Ypsilantis-me.png

Vapaussodassa ei ollut vain yhtä rintamaa, vaan taisteluita käytiin usealla rintamalla helmikuusta 1821 aina vuoteen 1829 asti. Ensimmäisessä taistelussa Ystävien Seuran johtaja Ypsilántis joukkoineen ylitti osmanien vallassa olevaan Moldovan Prutjoen. Vaikka heidät kukistettiin, vallankumousaate oli levinnyt eri puolille Kreikkaa, muun muassa Peloponnesokselle sekä usealle saarelle. Syyskuussa 1821 Kolokotrónis ja hänen joukkonsa saivat vallattua Tripolin, joka oli tärkeä osmanien hallintokaupunki Peloponnesoksella. Kreikkalaisten onnistui pitää Peloponnesosta hallussaan usean vuoden ajan ja torjua kolme osmanien valloitusyritystä.

Theódoros Vryzákis - Poistuminen Mesolongista (1853)

Yllä: Theódoros Vryzákis - Poistuminen Mesolongista (1853)

Vapaussotaa kesti siis kahdeksan vuotta. Sisäiset ristiriidat tuottivat välillä suuria vaikeuksia, mutta kaikesta huolimatta kreikkalaiset taistelivat urheasti suurilukuista vihollista vastaan. Tukea saatiin myös muualta, muun muassa Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Venäjältä. Nämä kolme maata tuhosivat Turkin merivoimat Navarinon lahdella vuonna 1827. Lopulta Turkin sulttaani Mahmud lopetti taistelut ja tunnusti Kreikan itsenäiseksi vuonna 1829. Kreikan itsenäisyys tunnustettiin 3.2.1830, jolloin tunnustajina olivat Iso-Britannia, Venäjä ja Ranska.


Vapaussodan muistopäiväksi valittiin 25. maaliskuuta. Samana päivänä ortodoksinen kirkko juhlii Marian ilmestyspäivää.

1656943040931_Theodoros_Vryzakis,_Grateful_Hellas_(1858)-me.jpg

Yllä: Theódoros Vryzákis - Kiitollinen Kreikka (1858)
Maalauksessa Kreikka esitetään naisena, jonka ympärille vapaussodan sankarit ovat kokoontuneet.

Juh­lal­li­suu­det

Kuten 28. lokakuuta vietettävää Óhi-päivää, myös maaliskuun kansallispäivää juhlistetaan sotilas- ja oppilasparaatein sekä seremonioin. Päivä on kansallinen vapaapäivä ja tavallisesti sitä vietetään kokoontumalla yhteen perheen ja ystävien kesken. Koska kansallispäivän osuu paaston ajalle, juhlaruokana syödään kummeliturskaa (kreik. bakaliáros).


Vuonna 2021 vietettiin kansannousun juhlavuotta, kun vapaussodan alkamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta.


Lisää tietoa löydät kreikaksi esimerkiksi täältä.
Täältä saat tarkempaa tietoa vapaussodan 20 tärkeästä vaiheesta (englanniksi).

Pank­kiyh­teys

POPFFI22

FI28 4744 4020 0094 57


Y-tunnus:  1996280-8